GISEEM – Teknologiaa metsienhallintaan

Teknologiaa ja perinnetietoutta parempaan metsien hallinnointiin

GISEEM-hankkeessa luodaan perinnetiedon ja GIS-teknologian avulla karttoja metsissä elävien ja metsistä riippuvaisten yhteisöjen käyttöön. GISEEM sai alkunsa mahdollisuuksista, haasteista ja uhkista, joita Kenian metsäpolitiikka asetti metsissä eläville ja metsistä riippuvaisille yhteisöille.

GISEEM on lyhenne sanoista Geographical Information Systems for Enhanced Ecological Mapping ja sillä pyritään luonnonvarojen parempaan ja kestävämpään hallintaan. Hankkeessa käytetään GIS-teknologiaa ja luodaan lähtökohdat ja foorumi keskustelulle ja kommunikaatiolle eri tasojen toimijoiden välille. Tavoitteena on edistää yhteisöjen asemaa ja arvostusta ja vaikuttaa siten heidän vaikutusvaltaansa maan- ja metsänkäytön hallinnassa.

2010-2012 välisenä aikana hankkeessa keskitytään jakamaan hankkeella kerättyä tietoutta ja kokemuksia kaikille osakkaille, jotta metsiä voidaan hallinnoida paremmin.

GISEEM Kasipulissa

Chris Kajo, projektipäällikkö, KAFOMA:

KAFOMA (Kasipul Forest Management Association) toimii 18 yhteisön kanssa Kasipulin alueella. Kaikissa 18 yhteisössä on KAFOMAn jäseniä. KAFOMA työskentelee köyhyyttä vastaan luontoystävällisten toimintamallien kautta.

1970- ja 80- luvuilla Kasipulin seutu oli hyvinvoiva ja sen maatilat tuottivat paljon ruokaa. Sateet tulivat ajallaan ja alueen joissa oli aina vettä. Karjalla oli tarpeeksi syötävää ja maidontuotanto oli korkealla.  Alueen kylissä oli tarpeeksi syötävää ja suurin osa alueen väestöstä pysyi terveenä. Hyvinvoinnin johdosta, yhteisöjen keskinäiset suhteet olivat kunnossa ja rikollisuutta oli hyvin vähän. Tämä on muuttunut ja olemme nyt päinvastaisessa tilanteessa.

KAFOMA oli ensimmäinen rekisteröity yhteisöllinen metsänhallintayhdistys rekisteröityessään marraskuussa 2007. Rekisteröinnin aikaan Kenian metsätuhot olivat pahimmillaan. WIRE metsä joutui täydellisen tuhon kohteeksi vaalien jälkeisten väkivaltaisuuksien seurauksena ja metsää tuhoutui sanoinkuvaamattomia määriä. Rachuonyon seudulla 120 000 kohtasivat nälänhädän ja köyhyyden. Metsien ryövääminen jatkui, eikä asiasta tiedottamisella ollut mitään vaikutusta. KAFOMA tiimi otti rohkeasti asian esille ja alkoi tiedottaa asiasta yhteisöjä ja yhteisöjen johtajia.

KAFOMA on myös tehnyt osallistavaa työtä köyhyyden mittaamiseksi Kachienissa sekä Länsi- ja Pohjois-Kamagakissa, jotka jakavat WIRE kukkulat. Nykyään, kuuden hengen taloudessa tuotetaan omavaraisesti kahden kuukauden ruoka vuosittain. Tämä tarkoittaa, että jäljellejäävät 10 kuukautta ovat vaikeita, eikä ruokaa ole tarpeeksi.

KAFOMA jatkaa työtään yhteisöissä palauttaakseen entisen loiston. KAFOMA on istuttanut yli 250 000 taimea maatiloille, kirkkoihin, kouluihin ja WIRE metsään. Shalinin avulla olemme järjestäneet riittävän siemententuotannon simenpankkiimme. Nämä siemenet käytetään kunnollisten taimistojen perustamiseen yli 18 yhteisössä, joissa kasvatetaan taimia.

GISEEM Karimassa

Sini Pellinen, projektiarvioija:

KKAIFI on rekisteröitymässä yhteisölliseksi metsänhallintayhdistykseksi. Yhteisön jäseniä on rohkaistu muodostamaan ryhmiä, jotka rekisteröidään Kariman yhteisön vanhimpainhallituksessa. Tähän mennessä on muodostettu 13 ryhmää, joilla kaikilla on selkeä toimintasuunnitelma. Jotkut näistä ryhmistä ovat väliaikaisia, koska niiden vaatimat varat eivät ole enää käytössä metsän rehabilitoinnin jälkeen (esim. polttopuu ja puukauppa), kun taas muutamat muut keskittyvät toimintoihin, joita voidaan aloittaa vasta rehabilitoinnin jälkeen (ekoturismi, kalalammikko, parkkipaikka). Jokaisella ryhmällä on edustaja metsänhallintayhdistyksessä.

Yhteisön metsänhallintasuunnitelmaa laaditaan. KKAIFI aikoo palauttaa perinteiset hallintotavat ja metsän omistajuuden yhteisölle. Myös Karima-kukkulan puunhakkuusta saatujen hyötyjen jakamista ehdotetaan.

Tällä hetkellä KKAIFI on luomassa yhteyksiä viiteen alueeseen Karima-metsän seudulla, jonka väestö on noin 25 000, ja herättää keskustelua ja tiedottaa metsään liittyvistä asioista ja avustaa heitä järjestäytymään. Kariman seudun asukkaat ovat nyt enemmän tietoisia metsään liittyvistä asioista ja voivat ryhmittyä ilman ulkopuolista apua. He osallistuvat mielellään kokouksiin keskustellakseen asioista ja esittävät huolenaiheitaan ja intressejään. Asukkaat istuttavat myös puita pihoilleen tuottaakseen puutuotteita ja polttopuuta. Näin metsiin kohdistuva paine helpottuu ja alue näyttää hyvin vihreältä. Vaikka viranomisten kanssa on ollut vaikeuksia ihmiset tiedostavat selkeämmin oikeutensa, voivat paremmin vastustaa paikallisten viranomaisten metsäätuhoavia käytäntöjä ja osaavat vaatia metsänomistajuutta itselleen.

GISEEM-hanke toimii myös Mukodogon ja Giitunen metsien alueilla.